Sukuselvitystä

Kankon suku polveutuu Jacob Kankosta, joka syntyi Kestillä vuonna 1716. Hän oli isäntänä Kankolla vuosina 1741-1773.

Jacob ja Walborg Kankolle syntyi kuusi lasta, joista vanhin poika Johan jatkoi tilan isäntänä. Toisesta pojasta, Carlista, tuli Kankon torppari Juonenhaaran torppaan nykyiseen Jyllin kylään. Sieltä suku on levinnyt enemmän Jämijärven suuntaan. Kolmas lapsi oli Walborg, joka meni naimisiin Simon Jyllin kanssa ja muutti myös Jyllin kylään. Sieltä suku on levinnyt pitkin Ikaalista. Jälkeläisistä löytyy mm. seuraavia sukunimiä: Vehuvarpe Vehuvarpeen kylässä, Ryöti Höytölän kylässä, Vänni Kartun kylässä ja Vähähannu Vatsiaisten kylässä.

Jacobin neljäs lapsi, Isaac, meni naimisiin Ylipeijarin leskiemännän kanssa ja muutti Jämijärvelle. Ylipeijarin jälkeläisiä on Kilvakkalassa tai lähikylissä: mm. Pantti, Hiekka, Hoppu, Änkö, Käkelä, Ylisoini, Hatavara, Vänni, Siurunen, Toivonen, Pentti. Viides lapsi, Henric, muutti Kankaanpäähän ja meni naimisiin Catharina Niinisalon kanssa. Jälkeläisistä löytyy mm. seuraavia sukunimiä: Niinisalo, Salo, Mattila, Mäkelä, Nauriskoski, Korvala, Kangas, Mäki. Kuudes lapsi, Jacob, muutti myös Kankaanpäähän ja meni naimisiin Regina Rajakosken (myöhemmin Ylikoski) kanssa.

Jacobin jälkeen Kankon tilan isäntänä vuosina 1773-1798 oli Johan Jacobinpoika. Hänen vaimonsa oli Kartun Halliasta. Heidän vanhin tytär Maria synnytti tyttären Marian, joka meni naimisiin Tapiaisen pojan Michel Isakinpojan kanssa. He elivät Kilvakkalassa Kulmalan torppareina. Heidän jäkeläisiään ovat mm. Kangasniemi, Vähäniemi ja Kitti. Toinen tytär, Walborg meni naimisiin Kestin pojan kanssa ja muuttivat Kankon torppareiksi Luomajärven torppaan. Pojista Henric meni isännäksi Kurkelan Vähätiirikkaan, myöhemmin Mattilana tunnettu, ja Jacob meni isännäksi Vahojärven Aittoniemeen.

Kankon isännyyttä jatkoi Johanin vanhin poika Carl. Hän oli Valborg-vaimonsa kanssa isäntänä vuosina 1798-1827. Heille syntyi 11 lasta, joista ainoastaan nuorimmainen, Carl Emil, selviytyi aikuisikään asti. Carl Emil käytti sukunimeä Telning ja toimi mm. Ikaalisten kirkkoväärdinä vuosina 1856-1883. Carl Emil haki vaimonsa Viljalan Pantilta. He olivat isäntänä vuosina 1839-1876. Heidän jälkeläisiään on mm. Kiialan Heiskalassa, Haapimaan Vähäkirmossa, Riitialan Ylivakerissa ja Kalmaan Kallissa. Yksi poika oli Taimelan torpparina Kilvakkalassa. Kankon isännyyttä jatkoi vanhin poika Carl, joka syntyi vuonna 1851. Carl Kankolla oli kaksi vaimoa. Ensimmäinen oli Isoröyhiön Alaojalta ja toinen Kilvakkalan Tapiaiselta.